sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

Tiitiäisiä

"Sekoita, ravista
Tykitä nyt hägäreitä
Pommikonebeibe mäkin saan susta säkärit


Kipua, kapua, teleskooppitikapuilla
Piikkilnaka-aidan takana
Aja!



Tiputa niputa, nyt lopetetaan vääntö
Revitään propangada coca-cola nyrkkisääntö


Kipinät ritinät rätisevät sähkölinjat


Ei ne oo niin kovaa tekoo
Tykitetään niin ne sekoo



Pommikonebeibe mäkin saan susta säkärit





Pudotetaan iso pomo
Pommitetaan logojono
Kuka täällä määrää?



"Mä yritän päästä eroon lonkerosta ja se alkaa seurata mua!"

"Mun täytyy kävellä näin, mun täytyy kävellä näin
Kun jotain herää sisälläin"



Kampaamon ikkunasta katseli kärpäsennoutaja-koira ja päässä soi Mikan faijan BMW ja Bohemian Rhapsody päällekkäin (en suosittele).
Edellisenä iltana tanssin pikkupäissäni Backyard Babiesiin yksin huoneessani, there's a highlight let me be...
Paljon musiikkia, paljon samoja biisejä kerta toisensä jälkeen soittimessa, kuten tuo Atomirotan Pudotetaan Iso Pomo tai vaikka Lady Gagan Gypsy.
Pizzani ilahduttaa monia ihmisiä. Ilahdun siitä että ihmiset ilahtuu. Ilahdun myös sateesta ja teestä, ja lentokoneista ja matkalaukuista. Lontoo, kohtaamme jälleen ensiviikolla!


"Sä oot tollanen tiitiäinen"


Rauhaa ja rakkautta ihmiset, rauhaa ja rakkautta.


sunnuntai 12. kesäkuuta 2016

Sunday Monday happy days (xoxo)

Mun hiukset on ihan puff.

5,5 + 5,5

Äklömakeita voffeleita, laitetaan oliiveja päälle. Hei pliis älkää kärtsätkö siihen kiinni, fuck you. Kolmas kerta toden sanoo.




"Jos istut tähän oot HOMO"
Mitä sitten vaikka oltaiskin? Tekiskö se meistä jotenkin huonompia?
Ei.
"Uskotko sä jumalaan?"

"Vallankumouksen lapset, hahahahah"
Kaikki hyvin?
Kaikki hyvin.








lauantai 11. kesäkuuta 2016

Aikamatkustamo

"Ehkä ainoa ero minun ja muiden välillä on se, että olen aina vaatinut auringonlaskuilta enemmän."

Yllättääkö teitä, jos sanon, että oon tehny taas pari reissua Helsinkiin?

"Sä näytät siltä, ettet oo kotona käynykään!" ihmetteli ope, kun saavuin räjähtäneenä eilisen päivän vaatteissa miksaamaan valoja koulun konserttiin.
"Enhän mä olekaan!!" kun pari tuntia aiemmin olin vasta Stadissa.

Joskus täytyy lähteä Tavastialle muutaman Andyn ja Daven vetämän biisin takia, nukkua hotellin lattialla, kurkotella ikkunasta ulos ja kirjoittaa aamutuimaan lappuja pöydille kun muut vielä nukkuvat.

"Hessu on kusipää, Hessu on kusipää!!"

Vai oliko se ulostusputken sisänahka vai mikä?


Hyökyaaltoja.
Ne vie kaiken mennessään, huomaatko.
Etkö näe? Talot ja lasinsirut. Hinkkaa mennessään kuoren pois.
Pidä kiinni jooko.
Ollaan hiljaa hetki, annetaan maailman huutaa vaan, mutta ollaan me hiljaa.
Pidä vain kiinni, kun vähäkin on liikaa eikä henki kulje.

Kliseet on aina ollut hyvä juttu, joten suututko jos sanon että suojele?


Tein jotain mitä ei olisi pitänyt.
Mutta lupasin silti pitää hauskaa.

Joten hauskaa mä pidin. Todellakin.
Maailma näyttää ihan erilaiselta Kulttiiritalon lavalta.Fuck it, me tanssitaan nyt. The Valkyrians oli oikein hyvä bändi laittaa jalalla koreasti. Koreasti ja koreasti, tanssitaidottomuus kun on parantumaton tauti, mutta ei se haittaa. Aurinko nostaa lonkeron päähän.






   I DON'T WANNA GO HOME, NO!







Pelle Miljoona Oy on täyttä taikaa.
Mitä muuta siitä voi sanoa? Kun laulaa otsa otsaa vasten Pellen kanssa, kun Andy tiluliluttelee kitaraansa eikä suostu puhumaan vaikka käsketään. Taikaa, sanon minä.


"Olet niin kaunis, että pelkään sua koskee,
koko taivas silmiisi mahtuu,
kristallihelmet valuu pitkin poskees,
mitä silmiesi takana tapahtuu"


Stadi ei ole ainoa paikka minne olen reissannut.
Sitä jaksoi hädintuskin ajatella, kun painoi koeviikkoa ja ties mitä samaan aikaan, itki vuorotellen onnesta ja vihasta, painautti paitoja, jakoi lehtiä, tappeli ja pussasi ja pakoili remppamiehiä. Joten kun aamulla ajattelee että illalla on jo Ruotsin vesillä kellumassa, maailman pienuuden saattaa jopa ymmärtää.
Tyhjä bussi Turun satamaan, jännitystärinöitä. Pitäiskö tässä osata ihan ite hoitaa omat asiansa? Äiti auta!
Mutta se vapaus, oi se VAPAUS, juoskaamme siis kannella auringonlaskussa!
Katjan drinkki vilkkui.
"Hei miks se nyt jo herättää? Kello on kolme, laita se pois!" "Hä?" "Me nukutaan viel tunti!"
Mutta niin vain me selvittiin Gröna Lundiin asti, pyydeltiin ympärillä olevia kääntämään järkkärien höpinät, sorry we don't speak Swedish, paleltiin, hikoiltiin, naurettiin, laulettiin kaikki se 12 tuntia.
"I know you're all here for Hollywood Vampires, right?"

Pyörrytti. Universumin ivaa, kun kesän kuumin päivä sattuu sille, jolloin pitää istua asfaltilla ihmismeressä 8 tuntia.
Mutta hei, kerrankin mulla oli smoking hot ass, kun feikkinahkahamekin suli kiinni takapuoleen!
"Sju, sex, fem, fyra, tre, två, ett...!!"

"Listen to the children of the night, oh what music they make"

Huutoa.




Huutoa.

"I'm raising my glass and tossing it back but I can't remember why, 
so let's have another for all of my brothers who drank until they died"


Yksinäiset bailuni kännykkäkamerameressä kun I'm Eighteen soi.
Kuule I'm Eighteen livenä 18-vuotiaana 



Väsymystä ja nälkää, hymyä niin että posket repeää. Öinen Tukholma ja sen valot, kipeät jalat.
Laivahotellin hyttihuoneen lattialla oli vettä.

Kuinka väsyneen onnellinen ihminen voi olla, kun raahautuu puoliltaöin kotiin kolmen päivän jälkeen, likaisena, suttuisena, laivalonkeroa roudaten?
Kiitos.



"Sun sinisilmiesi kauneus sekoittaa mun pään"

Ja sitten on taas pyöritty siellä täällä. Systeri sai fancyn lätsänsä ja koulusta koitti parin kuukauden vapaus. 

Mulla on maailman kauneimmat ystävät
kaks tollasta siskoo

Itketty ja naurettu, itketty ja naurettu, itketty ja naurettu. Ja itketty.
Pää on niin sekaisin. Sekaisin paitsi Särkänniemen laitteista kylmänä kesäiltana,
sekaisin myös siitä etten oikein enää tiedä mitä elämässäni tapahtuu
tai miksi kaikki tuntuu niin vaikealta ja/tai merkityksettömältä
tai miksi löydän itseni taas sikiöasennosta keittiön lattialta. 

"Being young and dipped in folly, I fell in love with melancholy"