tiistai 2. elokuuta 2016

Tuoksussasi keväät tuhannet

"Täälläkin matkustaa joku purjo!!"
Olin kuulemma pokemoni ja sähkönsininen pupu, mutta mun ruusukuvioisilla sukkiksilla ei napata pikachua.
Kello 23.41 junassa.



Aloin kirjottaan tätä tekstiä sanoilla "harvoin kirjotan yksittäisistä festareista". No niiden yksittäisten festareiden ja tämän päivän väliin mahtuu niin pirun monta muutakin hetkeä joista kertoa.
En oo edes päiväkirjaa jaksanut kirjoittaa, joten ne hetket ovat vain hataran muistini varassa. Liian moni niistä on kadonnut väsymykseen, yön pikkutunneille...

Eräs hämärä Helsinginreissu.
"Eihän me oikeestaan ees tunneta, mutta tässä me vaan istutaan juomassa Poplea Burger Kingin mukista!" Glitteriä naamassa.
Muistan siitä vain karpalolonkeron ja kuinka sun jalat oli mun sylissä.



Tämän jälkeen päiväkirjassa on kaheksan sivua tekstiä, alkaen sanoilla "Eilen pilkin autossa matkalla kotiin ja aina kun laitoin silmät kiinni, näin sut."

Burritos on the run.
Lupasin hankkiutua pahasta olosta eroon.



Tikkurilafestivaalit ja VIHDOIN mummojengi koossa. 

Antti Tuisku ja sen banaanit. Miten se voi laulaa, että "ihan sairasta mutta oikeesti kuulumme yhteen"? Me katotaan toisiamme, kyllä me tiedetään mitä toinen ajattelee.



Sitten Tämä Eräs Orkesteri. Thum-thu-thum-thu thududu dum.
Tästä se kaikki on lähtenyt. Nää mimmit, koko mun elämä laitettu uuteen uskoon. Ei voi kun hymyillä.

Sillontällön pitää kirjottaa tosi kliseisiä juttuja lempibändistään. 

Me pidettiin toisiamme käsistä kiinni. "We're all mates 'till the end..." Älkää koskaan menkö pois.
Te pidätte kiinni kun shalalaat iskee.

Mä arvasin sen, mutta silti me huudettiin, kun eräs kitaristinretale asteli lavalle leveä virne naamallaan.
Nasse! Nasse! Nasse!
Armahtakaa Hanoityttöä, me ollaan pieniä vielä.


AIN'T GOT NO ROLLING AIN'T GOT NO HOLDING
GET ON, GET ON BABY GET ON

Sydän sulaa

Bailut pystyyn, nyt saa tanssia, homman nimi on Atomirotta.
Anna palaa beibe
Anna anna palaa beibe!
Anna palaa beibe
Anna anna palaa beibe!
Hiekkä pöllyää.
Yhtäkkiä löydän itseni sieltä hiekan seasta istumasta, mitä tämä nyt on
en saa happea

"MUT JOS MAAILMA LIIKAA TALLOO VANNON ET MÄ PANEN VASTAPALLOON"
Älä huoli tyttö

Eikä niistä kyyneleistä tullut loppua. Yhtälailla tärisin.
Ota musta kiinni, mieli on hiljaa...
Te halasitte, piditte kiinni, sanoitte että se biisi oli mulle. Eikun se on meiän biisi, ihan yhteinen.
Silmät täynnä glitteriä.

Kohta jo istuttiin nurmikolla nauramassa, vilkuteltiin ohi pyyhältäville muusikoille.
Hei te humalaiset miehet junassa, ei me naurettu teille, vaan sille kuinka sulosia olitte kun innostuitte Popedasta.

Eikä siitäkään hetkestä mennyt kuin silmänräpäys niin istuin TAAS nurmikolla, kaatosateessa, juomassa skumppaa muovilasista, hupsujen kanssa. Eihän me koskaan unohdeta toisiamme, eihän?

Olen nähnyt paljon auringonlaskuja.


Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.
Mystinen hattupää, jonka flamencosooloa humalaiset eivät jaksa kuunnella.
Hetki kuin elokuvasta.


Ei me mennä nukkumaan, ei me mennä nukkumaan...
Iski erään mimmin synttärit, levoton bussimatka Valkeakoskelle ja luksuselämää yöpaikan ja taksimatkojen kanssa.
Tää jengi on seikkaillut öitä ennnenkin.


Kurkoa, humppaa ja kivoja järkkäreitä.
Ja se possu siellä tiskillä.

Kuka ei kuulu joukkoon?

Samin käsi kävi Steven perseellä juuri ennen kun biisi potkaisi sisään. Me nyökyteltiin, vibat sanoi että keikasta tulee hyvä.
Kuinka monta ärrää mahtuu rrrrrakkauteen?

18 ja enemmänkin enkeleitä ilmassa. Rich ampui niitä kitaralla alas.
Du du duudaa, du du duudaa...
*älä kato pois älä kato pois* YEEEEEEH!!

"Outta my mind on Saturday night, nineteen-seventy-seven, babies rollin' in sight
radio's burnin' up above, beautiful baby, be my love
ALRIGHT 'TILL I BLOW AWAYYYY"

Laulettiin Gone, Baby Gone niillä äänen rippusilla mitä oli jäljellä, kun seisottiin rivissä vilkuttamassa.


Mökin lattialle mahtui hädintuskin istumaan. Lamppu oli rikki, taskulampun valossa höpistiin läpi yön.
Juostiin tihkusateessa ulkona, mulla oli pelkät sukkahousut jalassa.
"Mitä, eikö tällä perseellä isketäkään muusikoita??"
Auringonnoususta mulla ei oo kuvaa, mutta voin sanoa että se oli maaginen.

Havahduttiin herätyskelloon. Mitä, aamu jo? Bussin lähtöön tunti, mä en oo edes silmiäni kiinni laittanu.
Pyjama päällä kotiin. Olo kuin salaliittolaisella kun yrittää pysyä pokkana taksissa.

Seuraava päivä sulautui edelliseen, kun lilluttiin systerin kanssa järvessä juoruamassa. 
Nautin suunnattomasti kun kävelen sun kanssa käsi kädessä auringonlaskussa.


Viimeyönä tapahtui kummia. Kuinka hämyä törmätä ystävään, jota ei oo nähny koko kesänä, leikkipuistossa keskellä yötä? Keinuttiin aamukolmeen, laulettiin Tinakenkätyttöä. Laitathan viestiä kun pääset kotiin.


Entä jos mä en tiedä missä mun kotini on?